Helsingissä järjestettiin 16.11. Tulevaisuuden Tutkimuksen Seuran sekä TEKin (Tekniikan Akateemiset) yhteistyönä Top Ten -seminaari, jossa käsiteltiin ihmistyön tulevaisuutta älykkäiden koneiden maailmassa. Esiin nousi monenlaisia uhkakuvia, mutta myös mahdollisuuksia, joita huomisen tekniikka meille tarjoaa.

Eläköön ihmisen ja robotin välinen ero

Toinen mielenkiintoinen ajatus syntyi tulevaisuuden itse-ajavasta autosta. Robottiauto on ohjelmoitu niin, että sitä on kielletty ajamasta päin punaista valoa. Entä jos auto kuitenkin hakkeroituu liikennevalojen ohjausjärjestelmään, kääntää kaikki valot vihreiksi ja törmää sen seurauksena toiseen autoon. Kuka on vastuussa ja kuka teki virheen? On monia ongelmia, jotka saatetaan huomata vasta niiden synnyttyä, koska kukaan ei ollut ajatellutkaan niitä aiemmin. Lisäksi robotteja on mahdollista huijata niiden hoitaessa rutiininomaisia työtehtäviä tietyllä logiikalla. Tästä saatiin esimerkki vuonna 2013, kun uutistoimisto AP:n Twitter-tili kaapattiin kenenkään huomaamatta. Twitteriin lähetettiin tekaistu uutinen räjähdyksestä Valkoisessa Talossa ja siinä kerrottiin presidentin loukkaantuneen. Robotit, jotka hoitavat myyntejä ja ostoja pörssissä, reagoivat tähän välittömästi jonka seurauksena Dow Jones -indeksi romahti saman tien. Ihmiset korjasivat tilanteen muutamassa minuutissa, mutta osakemarkkinoilla aiheutui sijoittajille suuret tuotot/menetykset tämän takia.

Tietoturva ja robotiikka

Tietoturvauhat ovat vakavasti otettavia asioita, ja useimmiten ongelmia ratkotaan vasta kun niihin törmätään, eikä etukäteen. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Internetiä, joka on alunperin suunniteltu käytettävyyden kannalta, ei turvallisuuden. Nyt ollaan jo kehityksessä kuitenkin liian pitkällä, jotta voitaisiin suojautua kaikelta. Sen sijaan tehdään paikkausta ja korjausta, joka on usein tehotonta ja kallista. Sama ilmiö tuntuu olevan myös monella koululla ja työpaikalla, joista Marja-Liisa Viherä (ViheräVerstas Oy) luennoi. Löytyy paljon hienoja teknisiä ratkaisuja kaikkiin käyttötarpeisiin, mutta järjestelmät eivät edelleenkään toimi saumattomasti ja it-tukihenkilöitä tarvitaan jatkossakin.

Mielenkiintoisia näkemyksiä robotiikasta tarjosi Michael Laakasuo Helsingin Yliopistosta. Hänen luentonsa käsitteli perinteisiä ihmismäisiä robotteja. Käyttäjille oli tehty testi, jossa kysyttiin heidän tuntemuksiaan robotin tekemistä päätöksistä. Kävi ilmi, että mikäli robotti näyttää lähes ihmiseltä, niin sen päätöksistä pidetään ja niihin voidaan luottaa. Mielenkiintoinen huomio oli se, että jos robotti näyttää täysin ihmiseltä, niin sen päätöksistä ei pidetä ja ne kyseenalaistetaan. Johtopäätöksenä tästä voisi nähdä, että ihmiset haluavat tuntea selkeän eron ihmisen ja robotin välillä. Michael kiteytti sanoman hyvin yhteen lauseeseen: “We must grow before technology grows”.

Monet asiantuntijat olivat sitä mieltä, että ihmistä ei pitäisi puristaa teknologian muotteihin, vaan tulisi puristaa teknologia ihmisen muotteihin. Tästä olen osittain samaa ja osittain eri mieltä. Voi olla helppo jäädä vanhoihin toimintatapoihin, jos tekniikkaa ei osata hyödyntää oikein. Uusi tekniikka tarjoaa uusia toimintatapoja joka taas on mahdollisuus kehittyä. Ihmisen ei kuitenkaan tule alistua koneen orjaksi vaan valjastaa tekniikka käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä on tottakai haastavaa, sillä teknologian kehitys on niin huimaa. Seminaarissa näytettiin tutkimuksia tulevaisuuden näkymistä vuodelta 2010 ja ne olivat jo erittäin vanhentuneita.

Millaiseen maailmaan heräämme huomenna, kenelläkään ei taida olla siihen vastausta tänään.

Helsingissä järjestettiin 16.11. Tulevaisuuden Tutkimuksen Seuran sekä TEKin (Tekniikan Akateemiset) yhteistyönä Top Ten -seminaari, jossa käsiteltiin ihmistyön tulevaisuutta älykkäiden koneiden maailmassa. Esiin nousi monenlaisia uhkakuvia, mutta myös mahdollisuuksia, joita huomisen tekniikka meille tarjoaa.

Vievätkö robotit meidän työt?

Useimmissa puheenvuoroissa nousi esiin kysymys, vievätkö robotit sekä automatisointi ihmisten työpaikat tulevaisuudessa? Vastaus on sekä kyllä ja ei. Nykyisiä työpaikkoja esimerkiksi vaikkapa teollisuudesta tulee kyllä häviämään, mutta tilalle syntyy uudenlaisia työtehtäviä, mitä ei vielä välttämättä osata edes ajatella. Suomi oli pitkään vahva maatalousyhteiskunta, mutta maatalouden työpaikkojen lukumäärä on pudonnut dramaattisesti menneiden vuosikymmenten aikana. Työpaikkoja on kuitenkin syntynyt lisää uusille toimialoille. Samoin käy teollisuuden aloilla kun digitalisaatio valtaa alaa. Nämä näkemykset tulivat vahvasti ilmi Työ- ja elinkeinoministeriön “Työvoima 2025” raportista, joita Pekka Tiainen oli esittelemässä.

Muuttuvia työelämän tarpeita käytiin myös läpi hyvin kattavasti Pia Adiben sekä Virva Suikkasen (Kokoma Oy) puheenvuoroissa. Heidän näkemyksensä mukaan koko työyhteisö pitäisi saada mukaan osallistumaan tulevaisuuskeskusteluun sekä suunnitteluuun. Monissa yrityksissä keskitytään nykyisin liikaa työn tuottavuuteen, kun voitaisiin keskittyä työhyvinvointiin ja hakea tätä kautta lisää tuottavuutta. Tämä on mielestäni erittäin hyvä näkökulma. Työn tuottavuus kasvaa, mikäli työntekijöiden hyvinvointiin on panostettu. Joskus tulevaisuuden suunnitteluun yrityksessä tarvitaan kuitenkin ulkopuolista apua, koska muutos on vaikea asia. Kerran omaksutut toimintamallit ovat vaikeita muuttaa ja jonkun täytyy kertoa muutoksen tarpeesta.

“Jos oululaisilta kysyttäisiin, niin tervaa tehtäisiin edelleen”.

Maailma muuttuu, Eskoseni

Jos mietitään tulevaisuuden työtehtäviä, niin työt jotka pystytään suunnittelemaan ja ennakoimaan, tullaan automatisoimaan jossain vaiheessa. Jos työtä ei pystytä ennakoimaan, tarvitaan ihminen hoitamaan sitä. Tämä voi olla myös suuri mahdollisuus, jos robotti pystyy hoitamaan rutiininomaiset työtehtävät. Koneita ei tarvitse motivoida, ihminen tarvitsee työlleen tavoitteen ja tarkoituksen. Tulevaisuudessa työympäristömme tulevat olemaan täynnä älykkyyttä, mutta miten sitä osataan hankkia? Tämän päivän tekniikka voi olla huomenna vanhentunutta. Täytyy löytää jatkuvasti kehittyvää älykkyyttä ja tämä vaatiikin yritykseltä hyvää muutosjohtamista sekä hankintaosaamista. Tekoälyn ja koneoppimisen menetelmät voivatkin tarjota tähän hyvän ratkaisun. Täytyy kuitenkin muistaa, että tulevaisuudessa automaation vallatessa alaa, monet työtehtävät pirstaloituvat yksittäisiksi erikoistehtäviksi. Samalla myös ihmisten osaaminen pirstaloituu ja tämä saattaa aiheuttaa ongelmia, mikäli niihin ei varauduta.

Konkreettisia esimerkkejä tekoälyn saavutuksista sekä uhkista käytiin läpi Harri Valpolan (Curious AI Oy) sekä Martti Lehdon (Jyväskylän YO) esityksissä. Mielenkiintoinen tulos oli tietokoneen (AlphaGo) voitto Go-pelissä maailman ykköspelaajasta Lee Sedolista. Peli on huomattavasti vaikeampi kuin esimerkiksi Shakki, mutta kukaan ei ollut ohjelmoinut pelilogiikkaa koneelle. Se oli oppinut itse pelaamalla ja oli lisäksi intuitiivinen, eli oppi omista virheistään. Muutoinkin käytiin mielenkiintoista keskustelua aiheesta, mitä ihminen haluaa ja mitä kone haluaa? Kone haluaa suoriutua ihmisen sille antamasta tehtävästä mahdollisimman hyvin, esimerkiksi auto haluaa pysyä tiellä ja pitää matkustajat hengissä. Peliohjelma haluaa voittaa (Go) pelin, mistään muusta se ei välitä. Ihmisen halut ja tarpeet ovat onneksi monimutkaisemmat, ja juuri nämä ominaisuudet erottavatkin meidät koneista.