Teksti: Jaakko Koivisto
Helsingin kantakaupungin länsilaidalla sijaitsee 46 hehtaarin kokoinen turistien suosima Seurasaari. Saaren vetonaulana toimii vuodesta 1909 yhtäjaksoisesti toiminut ulkomuseo, joka esittelee vanhoja puurakennuksia.
Antti Merilehdon painajaisissa Suomi on kuin massiivinen Seurasaari, jonne turistit tulevat hetkeksi ihmettelemään menneiden aikojen ihmeitä ennen palaamista nykypäivään.
Merilehto ei halunnut jäädä odottelemaan painajaisensa toteutumista, vaan kirjoitti yritysjohtajille kirjan ”Tekoäly – matkaopas johtajalle”.
– Jos asuisin Yhdysvalloissa ja tuttavaperheessäni molemmat vanhemmat ansaitsisivat elantonsa rekkaa ajamalla, niin heille suosittelisin uuteen ammattiin opiskelemista välittömästi nykyisen työnsä ohessa. Yhdysvalloissa pitkän matkan kumipyöräliikenne tulee olemaan ensimmäisiä ammatteja, joissa kone korvaa ihmisen, mutta toki siihen menee vielä tovi, kertoo Finch-nimisessä verkkokauppojen hakusanaoptimointiin erikoistuneessa yrityksessä työskentelevä Merilehto.
”Jos asuisin Yhdysvalloissa ja tuttavaperheessäni molemmat vanhemmat ansaitsisivat elantonsa rekkaa ajamalla, niin heille suosittelisin uuteen ammattiin opiskelemista välittömästi nykyisen työnsä ohessa.”
Merilehdon kirja on yritysjohtajille suunnattu yleistajuinen opas tekoälyn ymmärtämiseen. Ajatus kirjan kirjoittamisesta syntyi usean sattuman summana. Merilehto työskenteli Googlen Euroopan pääkonttorissa Dublinissa vuosina 2012-2014. Merilehdon aloittaessa Googlella tekoäly ei vielä hallinnut pöytäkeskusteluja, mutta pikatahtiin tekoälyprojektien määrä kasvoi valtavaksi.
Suomeen palattuaan Merilehto alkoi tankata tietoa tekoälystä. Tietoähkyn sijaan syntyikin nälkä. Nälkä synnytti pelon Suomen kokoisesta Seurasaaresta. Ja lopulta pelko synnytti kirjan.
– Mikäli suomalaisyritykset eivät ala nyt hyödyntää tekoälyä, niin meidän nykyisenkaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen käy nopeasti mahdottomaksi, Merilehto toteaa.
Tekoäly – johdon matkaopas -kirjan kirjoittaja Antti Merilehto pitää tärkeänä, että yritykset alkavat kokeilemaan tekoälyn hyödyntämistä jo nyt.
Maailmanmestarit heppoisia vastustajia
Eteläkorealainen Lee Sedol aloitti lapsena kiinalaisen Go-lautapelin pelaamisen. Vuosikausien armottoman harjoittelun tuloksena hän kehittyi pelissä maailman parhaaksi, mutta siitä saavutuksesta häntä ei muisteta.
Sedol muistetaan maailmanmestarina, joka onnistui voittamaan tekoälyn vain yhden kerran viiden pelin ottelusarjassa.
Vaikka tekoäly kykenee jo uskomattomiin asioihin, niin Suomessa yritykset ovat tutustuneet tekoälyn mahdollisuuksiin laiskasti.
Merilehdon viesti tekoälyyn nuivasti suhtautuville yritysjohtajille on selkeä.
– Kuinka monta maailmanmestaria suomalaisyrityksestä keskimäärin löytyy? Tilanne on sama kuin jos lähtisi kilpailemaan Exceliä vastaan päässälaskutaidoillaan, Merilehto kuvailee.
Apuva, apuva, apuva
Merilehto puhuu mielellään apuälystä, joka nimensä mukaisesti helpottaa ja nopeuttaa työntekoa. Esimerkkinä apuälystä hän kuvailee, miten poliisiautojen varustelutaso on muuttunut.
– Vuodesta 2014 lähtien poliisiautoissa on ollut kamera, joka kykenee lukemaan autojen rekisterikilpiä ja kertomaan, mikäli auto on katsastamaton tai auton omistajalla on niin sanotusti haku päällä. Tällainen apuäly jättää auton ratissa olevan konstaapelin kyvyt parhaaseen mahdolliseen käyttöön, Merilehto kuvailee.
Tekoälyn nopeaa kehitystä kuvaa hyvin se, että tämän päivän leukoja loksauttelevat esimerkit voivat hymyilyttää muutaman vuoden päästä. Älypuhelimet ilmestyivät Eurooppaan vain kymmenen vuotta sitten, mutta vanhimmat mallit vaikuttavat jo muinaisjäänteiltä. Merilehdon esimerkki älykkäistä poliisiautoista saattaisi vuosikymmenen päästä naurattaa poliisikoulun kokelaita.
On selvää, että ajan kuluessa tekoäly syrjäyttää ihmisen monissa ammateissa, mutta lähitulevaisuudessa tekoäly esiintyy apuälynä, joka hoitelee rutiinit ja jättää vaativimmat tehtävät ihmisammattilaisille.
Myyntityötä itsekin tehneellä Merilehdolla on selkeä vastaus kysymykseen, onko tekoäly myyjän ystävä vai vihollinen?
– Ystävä. Ehdottomasti.
Liikkeellä hypeä ja hömppää
Tekoäly on tällä hetkellä kuuma peruna, josta jokainen haluaa haukata palasen. Aihepiiriä heikosti tuntevien on vaikea arvioida suhtautumistaan tekoälyyn, sillä kannanottojen yhdessä ääripäässä on pelottelut ihmiskunnan eloonjäämiskamppailusta itsensä tiedostavan tekoälyn armoilla ja toisessa ääripäässä lupaukset leppoisista eläkepäivistä tekoälyn vastatessa töiden tekemisestä.
Merilehto myöntää, että tekoälystä on pätevän tiedon lisäksi liikkeellä valtava määrä hölynpölyä. Yksi syy tekoälyn matkaoppaan kirjoittamiselle olikin aihepiirin korkealentoisuudessa. Aamusta iltaan kaikenlaisten työkiireiden ristiaallokossa luovivalle yritysjohtajalle puheet ihmiskunnan tuhosta ja työnteon tarpeettomuudesta ovat kaukaisia.
”Moni yritysjohtaja voi ajatella, että tekoäly on vain trendi-ilmiö, joka menee nopeasti ohitse.”
– Tekoälyn tuomaan mullistukseen on kovin helppoa olla heräämättä, kun työpäivät ovat täynnä kiireitä. Moni yritysjohtaja voi ajatella, että tekoäly on vain trendi-ilmiö, joka menee nopeasti ohitse. Lisäksi tekoäly on vaikea aihe. Se perustuu matematiikkaan ja tilastotieteeseen. Voimme varmaan olla yksimielisiä siitä, että matemaatikkojen kyky arkipäiväistää näitä asioita ei aina ole ihan 5/5, Merilehto arvioi.
Koneoppiminen tätä päivää
Tekoäly on sanana hankala, sillä se voi tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita. Sanakirjamääritelmän mukaan tekoäly on tietokone tai tietokoneohjelma, jonka toimintaa voidaan pitää älykkäänä.
Merilehdon mielestä sanakirjamääritelmä on riittävä. Hän itse määrittelee tekoälyn sellaiseksi koneeksi tai ohjelmaksi, joka tekee jotain sellaista, jonka tekemiseen ihminen tarvitsee älykkyyttä.
Tekoälyn sijaan Merilehto puhuu paljon koneoppimisesta, joka hänen mielestään samalla kertoo, kuinka pitkälle tekoälyn kehityksessä on edetty.
– Tekoälyn merkittävin osa yrityksille on tänä päivänä koneoppiminen, jonka avulla voidaan esimerkiksi B2B-myyntidatasta selvittää, ketkä asiakkaat ovat hiipumisuhkan alla. Tällaisen koneoppimisen käyttöönotto tapahtuu muutamissa viikoissa, Merilehto kuvailee.
Koneoppimisen merkittävin piirre liittyy dataan, sillä ilman dataa koneet eivät opi. Kun yritys tiedustelee Merilehdolta tekoälyn mahdollisuuksista, heittää Merilehto joka kerta pallon takaisin yritykselle.
”Jotta kone voi oppia, sen täytyy ymmärtää ero normaalin ja epänormaalin välillä.”
– Minkälaista dataa sinulla on? Kaikkea dataa voidaan hyödyntää, mutta hyödyntämistavat riippuvat täysin datan määrästä ja sisällöstä. Yleisin virhe, jonka yritykset datansa kanssa tekevät on se, että dataa säästetään vain virheiden sattuessa. Jotta kone voi oppia, sen täytyy ymmärtää ero normaalin ja epänormaalin välillä, Merilehto täsmentää.
Kone on oppilaana luokan priimus. Se on tiedonnälässään kyltymätön, muistaa kaiken, ei väsy koskaan ja jakaa aina oppimansa. Merilehto kehottaakin yritystä säilyttämään kaiken keräämänsä datan, sillä mitä enemmän tietoa koneelle syöttää, sitä enemmän se pystyy yritystä auttamaan.
Vain taivas rajana – kohta ei ehkä sekään
Teknologian kehitys muuttaa maailmaa niin nopeasti, ettemme usein edes huomaa muutosta. Jälkikäteen tarkasteltuna menneet ajat näyttäytyvät koomisen vanhanaikaisilta – mutta samaan aikaan yksinkertaisilta.
– Mietitään vaikkapa parinmuodostusta Kittilässä 1920-luvulla. Vaihtoehtoja oli noin kaksi. Nykyään on Tinder ja vaihtoehtoja rajattomasti. Samanlaista se on liiketoiminnassa. Maailma muuttuu kompleksisemmaksi, Merilehto tiivistää.
Tekoäly-hypetyksen ja monimutkaistuvan ympäristön keskellä yritysjohtaja voi lamaantua. Silloin mieleen saattaa palata ajatus siitä, että ehkä tekoäly ei ole tullut jäädäkseen.
Merilehto haluaa ravistella yritysjohtajista epäilyt ja pelot. Vaikka tekoäly on aiheena monimutkainen, niin Merilehto korostaa, ettei johtajien tarvitse olla tekoälyguruja. Hän ei itsekään sellaiseksi tunnista itseään. Perusteiden tunteminen ja tekoälyn tarjoamien mahdollisuuksien ymmärtäminen auttavat pitkälle.
”Yrityksille tärkeintä olisi aloittaa tekoälykokeilut nyt, Merilehto korostaa.”
– Risto Siilasmaa on todennut, että ensimmäinen askel on ymmärtää perusteet. Yrityksille tärkeintä olisi aloittaa tekoälykokeilut nyt, Merilehto korostaa.
Merilehdolla on vahva käsitys siitä, miten tekoälyä tällä hetkellä sovelletaan. Tulevaisuutta hän ei halua ennustaa, sillä tekoälyn kehittyminen on arvaamatonta. On mahdotonta ennakoida, milloin seuraavat kehitysaskeleet otetaan ja kuinka pitkiä ne ovat.
Vuonna 1997 tietokone päihitti shakin maailmanmestarin. Silloin arvioitiin, että kestäisi sata vuotta ennen kuin kone pystyisi toistamaan tempun shakkia monimuotoisemmassa Go-lautapelissä. Lopulta Googlen kehittämä AlphaGo teki tempun maaliskuussa 2016 – siis 80 vuotta etuajassa.
Mihin tekoäly pystyykään ennen vuosikymmenen vaihtumista?